Orbanin junailemasta presidentistä pitäisi myös päästä eroon. Muistaakseni jossain kerrottiin, että presidentti voi jättää uudet lait hyväksymättä. [Unkarin presidentillä on veto-oikeus lakeihin. Hän voi myös ohjata ne korkeimman oikeuden arvioitavaksi, ja korkeimman oikeuden tuomarit ovat tietysti myös Orbanin kavereita.]
EU muuten voi vaatia käyttämään sen itse kehittämää ratkaisua verkkopalveluiden ikärajoihin, minkä ainakin väittävät suojaavan yksityisyyden:
It allows users to prove they are over 18 without sharing any other personal information. Apart from being privacy-preserving, it is user-friendly and fully interoperable with future EU Digital Identity Wallets.
https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/eu-age-verification
Sama logiikka pätee luullakseni osavaltioissakin: “lastensuojelu” on hyväksyttävää eikä häiritse bisnestä (vaikka oikeasti tarvittaisiin ja olisi reilumpaa tehdä isompia lakimuutoksia). Myös osavaltiot voivat osin tehdä omia ratkaisuja ja osin ovat Trumpin mielivallan kohteena. Toisaalta, onko mahdollisesti eroa demokraattien ja republikaanien johtamien osavaltioiden suunnitelmien välillä?
Ja nykyisinhän isot somepalvelut ovat poliitikoille tärkeä kanava äänien kalasteluun, eli aikuisiin kohdistuvat rajoitukset voisivat vaarantaa vallassa pysymisen muutenkin kuin epäsuosion vuoksi.
Monimutkainen asia: “Somekiellon” tarvitsisimme me kaikki, ja ymmärtääkseni nuorisotutkijoiden pointti onkin, että sääntelyä ei pitäisi kohdistaa nuoriin vaan näiden palveluiden haitallisiin toimintatapoihin koko yhteiskunnan laajuudella: jos somekielto koskee vain lapsia ja nuoria, suljemme heidät ulos isosta osasta miten yhteiskunta nykyään toimii. (Kouluissahan on nyt laajalti puhelinkielto eli “rauha maassa”. Somekielto taas ei olisi puhelin- eikä internetkielto, eli mahdollisuudet kiusaamiseen pääasiassa säilyisivät.)
Ajattelemme, että nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan myös digitaalisesti. Elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen media ja siellä tapahtuva vuorovaikutus ja kansalaisen toimintatavat eivät ole erillisiä muusta yhteiskunnasta. Sosiaalinen media on olennainen osa nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kanava osallistua yhteiskuntaan kansalaisina. Siten myös alaikäisillä nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan sen eri alustoilla. Digitaalisen toimijuuden rajoittaminen sen sijaan rikkoo YK:n lasten oikeuksien sopimusta. On muistettava, että lapsen oikeuksien on toteuduttava myös digitaalisissa ympäristöissä. Tämä tarkoittaa mm. nuorten oikeutta osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen, oikeutta ilmaisunvapauteen ja tiedonsaantiin myös digitaalisissa ympäristöissä sekä oikeutta digitaalisiin sisältöihin ja myös oikeutta osallistua yhteiskunnassa digitaalisina kansalaisina.
[https://nuorisotutkimus.fi/wp-content/uploads/2026/04/Nuorisotutkijoiden-politiikkasuositukset.pdf]
Syy toimien rajaamiseen lapsiin ja nuoriin voikin löytyä poliitikoista ja jopa geopolitiikasta: Trump pitää rajoituksia hyökkäyksenä Yhdysvaltoja vastaan ja toimii sen mukaisesti. Lapset ja nuoret sen sijaan eivät ole tärkeä asiakasryhmä vaan päin vastoin somejättien elämää voisi helpottaa, jos EU toteuttaisi tiukat ikärajat ja palvelut olisivat puhtaasti “K-18”.
Lopulta ratkaisun avaimet voisivat löytyä Euroopan digitaalisesta itsenäisyydestä: jos lopettaisimme amerikkalaisten palveluiden käytön, emme olisi riippuvaisia Trumpin mielipiteistä vaan voisimme itse demokraattisesti päättää, millaiset somepalvelut olisivat meille hyväksi Euroopassa ja missä myös lasten ja nuorten oikeudet toteutuisivat.
Toimittajat ja haastateltavat ovat kyllä sekoilleet näiden termien kanssa urakalla. “Omalla järjestelmällä” tarkoitetaan ainakin välillä 112 Suomi -sovellusta ja jotain siihen tulevaa uudenlaista droonihälytystä. Esim. tässä Ylen uutisen tekoälytiivistelmässä: “Muu Eurooppa käyttää jo EU-hälytystä, mutta Suomi kehittää omaa järjestelmää 112-sovellukseen.” https://yle.fi/a/74-20218944
(Sinänsä varmaan ihan fiksua, että olisi tekstimuotoisten varoitusten lisäksi joku paikka, jossa näkisi droonitilanteen kartalla. Mielelläni kyllä kuulisin, mitä kaikkea hienoa sillä 6,5 miljoonan euron rahoituksella aiotaan toteuttaa.)
Kyllä sitä selvitetään. Selvimmin tämä on sanottu tässä SVT:n uutisessa, jonka jaoin aiemmin ja jota myös Wikipedia-artikkeli käyttää nyt lähteenä:
– Suomessa on menossa selvitys- ja valmistelutyö cell broadcast -tekniikan osalta. Se jatkuu ainakin tämän vuoden ajan. Tarkempaa aikataulua käyttöönotosta ei ole, Tuomas Pylkkänen sanoo.
Kun mediassa on nyt puhuttu “tekstiviestipalvelusta”, niin ymmärtääkseni on kyse hämäävästä nimestä tälle samalle palvelulle (tekniikan lyhennekin on CB-SMS). Toinen mahdollinen tekniikka olisi LB-SMS (location based), mutta siinä on paljon ongelmia, koska operaattorin pitää koko ajan ylläpitää tietokantaa kaikkien sen tukiasemissa kiinni olevien puhelinten sijainneista, jos sattuisi tulemaan tarve lähettää vaarailmoitus (GDPR ei kuulemma tykkäisi). Samoin LB-SMS pitää lähettää erikseen jokaiseen kohdealueen puhelinnumeroon, ja tämä on muissa maissa havaittu käytännössä liian hitaaksi.
Olin tuosta tietoinen, mutta ihan oleellinen pointti kyllä, että linkin jakaminen jakaa välttämättä myös koko oman nimen.
Tänään jatkuu Reutersilla:
https://www.reuters.com/business/media-telecom/hungarys-magyar-says-suspend-state-media-broadcast-pass-new-media-law-2026-04-15/